maanantai 17. syyskuuta 2012

En halua olla näkkäri.

Eilen ahmin pullaa ja oksensin. Oksentaminen tuntu niin helpolta ja hyvältä.. En silti saanu kun ehkä puolet ulos jos edes sitä. Tänään aamulla söin pussista loput minipullat kahvin kera. Siitä alko mun laihduttaminen. Aika erikoista eikö?

Join kahvia ja vettä koko aamun ja pärisin energiasta. Menin kouluun nii myöhään etten joutunu syömään siellä. Kotiin tultuani n. kello viisi söin vehnätortillan jonka sisällä oli jauhelihakastiketta. Jälkiruoaksi porkkana. Nyt aijon litkiä vettä niin paljon kun jaksan.

Kerroin Hänelle ihan äsken mitä eilen kävi ja pyysin että saisin tukea. Ilmoitan Hänelle aina jos tekee mieli ostaa jtn kamalaa tai ahmia tai jotain. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa nyt kuin laihtuminen koska muuten oon varmaan tosi heikko sen silmissä. Ja omissakin. Haluun vihdoinkin päästä sinne asti missä silloin kerran olin niin lähellä. 46 kiloa.

Koitan vältellä kaikkea liian.. solid? (mikä seon suomeks!?) kaikkii soosseja ja kevyitä höttöjä saan syyä. Ja paaljon paljon vettä. Nytki litkin. Ja kahvia aamuisin <33 Mustana.

9cbc780f139201663f40d6bd8bde874f-d4ojvxq_large

Mun jääkaappi on aika tyhjänä just nyt. En jaksa käydä kaupassa. Siellä on kananmunia, juustoa, porkkanoita, omenamehua ja desi jauhelihakastiketta. Ja säilykeananasta. Kuivamuonakaapissa on näkkileipää, riisikakkuja, riisinuudeleita ja makaronia. Ja pakastevihanneksiakin on. ^^ Kyl ton nyt pitäis riittää aika pitkäks aikaa. Paitsi et en varmaa haluu syödä sitä pastaa... Eli hmm. :) Sit en syö mitään ku aina unohdan käydä koulun jälkee kaupas ^^ No joo se siitä, kyllä mun jotain täytyy syödä. En haluu surkastua, vaan pienentyä nätisti. Proteiinia kananmunista ja hiilareita näkkäristä ja vihanneksista.

Ja sitä vettä, voisin vaan antaa sen ottaa mun elämän haltuun! Kunhan ei.. huku. Se pelastaa mut vielä.

4618379690_1d9c317453_o_large
861e29b2b4a78522e22fe082c7327784-d4oi492_large
 
Hänen kanssa meneekin yllättäen hyvin. Puhuttiin kaikki läpi ja kerroin ihan että en aina oo varma tunteistani. Mut sit ku nähtiin ni osasinki arvostaa sitä ihan eri tavalla ja vaan haluisin kokoajan olla Hänen kanssa. Oon tosi helpottunu et ne tunteet kumpus takasin. Muutosta on tapahtunu ja me puhutaan avoimemmin ja nauretaan enemmän ja seki kertoo enemmän kaikesta. :) Just niinku toivoinkin.
 
Puol viikkoo sitte sain taas unihalvauksen. Se meinaa et näkee unta mut luulee oikeesti et on hereillä, hallusinoi kaikkea pelottavaa ja tuntee usein et levitois. Samalla ei pysty liikkumaan tai kontroloimaan mitään. Seon niiku kai puoliks valvetila ja puoliks unta. Hyvin hyvin epämiellyttävää. Se tulee usein jos on ollu pitkään huonolla päällä yhdistettynä siihen et pakottaa lähes itsensä olemaan hereillä liian kauan. Nukkukaa siis ihmiset, it's for ur own good.
 
Tumblr_m9xftwgusq1rzwxgto1_500_large
 
Hagterrors_large
 
Vois ottaa näkkärin ku nälättää. Mut siit tulis vaan syyllinen olo? Eikö niin?
Jospa joisin vaan lisää vettä?
 
Ja jos syön yhden haluan kuitenkin toisen?
 
Jos syön näkkärin niin kämppis kuulee?
 
Ja jos syön mitään...
tahdon aina lisää.
 
Mutta vesi ei vahingoita.
Se on puhdasta.
Olet mitä syöt.
 
En halua olla näkkäri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti