Festarit oli yks kesän parhaimpia kokemuksia. <3 En syöny siellä paljoo mitään, ekana päivänä meni kaks Allevo patukkaa (yht 400 cal) ja alkoholia. :D Ei ollu nälkä mut hauskaa oli. Ihanaa yhdessäoloa kavereiden kanssa ja kaikil oli hyvä fiilis. Nukuin teltassa N:n kanssa, puhuttiin syvällisiä ja nautin siitä, mut mitää ei tietenkää tapahtunu. En antais minkää tapahtua. Taino se yhtäkkii pörrötti mun hiuksia ja silitti mun selkää makuupussin päältä pari kertaa ku oltii jo melkee nukkumas ja meinas jättää kätensä siihen, mut otti sen sit pois. En reagoinu mitenkään, koska en tienny miten pitäis. Taisin lopulta käpertyy sikiöasentoon sen viereen, en liian lähelle mutten liian kauaskaan. Tiesin vaan et siin oli hyvä olla. Ja olin vähän humalassa. Onneks seuraavana päivänä mikään ei ollu awkward tai mitään. :)
Ton jälkeen oon kyl miettiny iha sikana näit kaht miestä ja sitä kumman kanssa mä oikeesti haluisin olla. On N, ja sen twisted persoonallisuutta kohtaan tuntemani syvä välittäminen, kiinnostus ja kaipuu, ja sit on Hän, kiltti ja välittävä, ideaalipoikaystävä (vai onko?) ja vähän liian pehmo mun makuun. Ajoittain tylsä.. Tänään onnekseni huomasin et mun on sitä vähän ikävä... :) Helpointa ois ku vaan antaisin mennä ja rakastuisin Häneen. Sanotaan sitä yhtenään ja liikaakin mutten oo pitkään aikaan tarkottanu sitä.
Must tuntuu etten osaa rakastua keneenkään ennenku oon osottanu mieltäni sitä vastaan ja väittäny etten rakastakkaan sitä. Tai siis tarviin jotain kontrastia, sitä et me käydään läpi jotain suurempaa, jotain negatiivista esim riitaa tai vaikeuksia. Haluun tietää miten se toinen toimii vaikeissa tilanteissa. Ja haluun nähä niitten "true colours". Tai ehkä en vaa kykene rakastamaan ketään..? En jaksa miettii enää en kuitenkaa saa kaikkee tähä postaukseen. Ehkä rakastan molempia oikeesti. Se oiski .. ihan kiva.
Joskus tuntuu nii tältä...

Käsi Hänen kädessä, mut paljon lähempänä N:ää.. Vai toisinpäin?
Osa musta haluu vaan pyytää N:ltä anteeks et oon Hänen kanssa. Haluun melkee kieltää totuuden ku oon N:n kans. Ihan ku haluisin todistaa sille et tykkäänki siitä. Mutku en mä tiedä...
And you can blame it on my crazy heart
I got lost, you got torn apart
I wish you would let me hold you
Let me hold you one last time
I got lost, you got torn apart
I wish you would let me hold you
Let me hold you one last time
Oon syöny ihan kamalan huonosti tänään. Ja eilen ja ääh. Nyt vedän Pepsi Maxia tölkistä. <3 Nom. Oon ollu kipee feastareista saakka elikkäs nyt yli viikon. En oo malttanu olla paikallani vaan oon huitonu jokapaikassa vaik ois pitäny levätä. Yks ilta itkin nii sairaasti täst ´mun suhdekriisistä et sain silmätulehduksen. Silmät märkii vieläki ja on punaset. Naamaki on turvonnu. Niin ruma fiilis. :(
Miks en enää huomioi mun kroppaa samalla tavalla? En kato paljoo peiliin vaik pitäis. En mieti paljoo mitä tungen naamaani vaik pitäis. Joskus harvoin käyn vaa'alla. Must tuntuu et tää kaikki saattaa muuttua ku muutan. Muutan viikon päästä tasan. Kyl alkaa jo hyppiä kanit housuihin.
Varmaa tyylii kahdet mun farkuista menee päälle. En oo aikoihin kokeillu enää noit toisia koska se on nii masentavaa ettei niit saa vedettyy edes ylös asti! :( Jotenki tää on surullista, mut en saa sitä surufiilistä nyt edes. En osaa tuntee enää! Äääh! Pitääks mun sairastuttaa mun mieli uudestaan vaan et saisin laihdutettua? Muistan ku varoin jopa jonkun omenan syömistä jos oli kalorit täynnä. Nyt vedän jopa jtn ranskiksia ku siltä tuntuu. Enkä muuten laske kaloreita mihkää suuntaan.
Uudes kämpäs mul on yks kämppis. Mulla on myös oma jääkaappi mun huoneessa! :) Saan ostella ihan mitä tahdon sinne. Voi olla sekä hyvä että huono. Varmaa joskus houkuttaa ostaa vaikka kokonainen joku valmiskakku ja vetää se ittekseni, vaan koska kukaan ei saa ikinä tietää. Kutkuttaa jo sisällä. TOIsaalta... Voisin syödä vaan vihanneksia ja... laihtua laihtumistani, eikä kukaa sais tietää. Paitsi sit ku ne näkis kateelliset katseet naamallaan kuinka mä oon hyvännäkönen. Ehkä teen niin et laihdutan kaikki päivät paitsi esim.. en tiiä, maanantai? koska viikonloppusin meen takas kotiin. ni perjantai on huono ääripää. Sillo vois vähä mässäillä. Eih! En saa ajatella noin muuten se karkaa käsistä! O.o Laihdutan kokoajan paitsi kun tuntuu et räjähdän halusta syödä jtn namia. Syönkö sillonkaan?
Koulussa saa lounaan 2€/päivä. Vois... Paitsi sillo ku ei oo nälkä. Voisin säästää rahaa jos en söis koulussa? Vois ottaa evästä mukaan ja safkaa jotain omenaa tai... :)) ah muistin just kuin namia on olla syömättä.
Joskus vielä...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti