Hänen kanssa kahville tai jotain sinne päin mitä lie juodaankaan ihan sama mut kyl helpottu olo taas jostain kummallisesta syystä ku oon koko iltapäivän tuskaillu et kuin tää on niin vaikeeta ja kuin oon niin epävarma. Nyt en sano enään mitään vaan meen nukkumaan nii et saan levättyä ja niin että mun kroppa voi rauhassa toipua siitä sokeri sokista minkä sille annoin ku söin varmaan 150 g irtokarkkia. Muuten oon ollu terveellinen tänään. Tollaset hetkelliset karkkimätöt ei mua haittaa yhtään niin paljon kuin joku leivän syönti. :)
Joskus mun on oikeesti outoo ajatella, et viel vuos sitte olin ihan epätoivoissani ku ajattelin et tällasta ei ikinä tapahtuis mulle koska "tilanne oli liian epätoivonen ja ei korjattavissa". Ei kun mun ei enään pitänyt sanoa mitään tästä hyviä öitä ja sen sellasia moi.<3
PS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti